maanantai 15. huhtikuuta 2019

Vallattu kaupunkikaava

Opin, että Moldovassa kaikki on korruption läpitunkemaa. Kaupunkitila pääkaupunki Chisinaussa on äärimmäisen kaupallistunutta, ränsistynyttä, ja asukkaiden luottamus sen muutoksen ennakoitavuuteen on jatkuvalla koetuksella. Oberliht-taidejärjestön vetäjä Vladimir Us sanoi vuosi sitten tavatessamme, että Moldovassa ei ole julkista tilaa.

Siksi oli kiva nähdä millaisia hankkeita Oberliht oli pystynyt Chisinaussa toteuttamaan vähillä resursseillaan. Hanketuottaja ja antropologi Anfisa Voitenco kierrätti meitä muun muassa leikkipuistossa, jonka Oberliht oli perustanut kymmenen vuotta sitten ja jonka kunnosta se huolehti nyttemmin jo aikuistuneiden naapuruston asukkaiden (entisten leikkijöiden) kanssa. Tienoolle oli noussut uusia asuintaloja, joiden asuntojen hintoja tämä vallattu kaupunkitila oli onnistunut jo nostamaan. Lisäksi kortteli oli ilmeisesti virallisesti kaavoitettu leveäksi kaupunkibulevardiksi (prospekt) jonka rakentamisen uhkaa pientalojen asukkaat joutuivat pelkäämään. Puisto oli kuitenkin saanut jonkinlaisen semivirallisen statuksen myös kaavoittajien silmissä, mikä jarrutti gryndereiden haaveita.

Ajattelin, että Anfisan esittelemä asukaspuisto oli kuin käänteinen Manhattanin Skyline: pre-industriaalinen kaupunkitila, joka loi viihtyisyyttä käyttäjilleen. Potentiaalin toteutumattomuus voi olla äärettömän tärkeää tilan mielekkyyden ja käytettävyyden kannalta.

Muista Oberlihtin projekteista näimme mm. keskelle laitonta parkkipaikkaa pystytetyn betonisen kaupunkiyksiön, joka toimi eräänlaisena taidelaiturina. Joimme myös teetä Art Labyrint -nimisessä kulttuurikeskuksessa, jossa moldovalais-afrikkalainen bändi viritteli soittimiaan.


keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Kansalaisuushakkerointia

Moldovan poliittinen tilanne tuntuu yhdistelmältä sabotaasia ja kyllästymistä. Moldovalaisuuden idea itsessään on ollut vuosikymmenten ajan erilaisten tihutöiden kohteena. Kommunistit ovat tuhonneet Kansallismuseon pihalla olevan Romulusta ja Remusta esittävän patsaan useita kertoja (viimeksi 2000-luvulla) koska se symboloi Moldovan romaanista yhteyttä. Chisinaun pääkatua sen sijaan kutsutaan yhä "Leninin kaduksi", vaikka sen nimi on muutettu Stefan cel Mareksi ja lähes kaikki muutkin kommunistiset symbolit on siivottu katukuvasta pois.

Samaan aikaan maata pyörittävät oligarkit putsaavat maata valuutasta jättimäisen korruptio- ja rahanpesujärjestelmän kautta.

Vastauksena vastoinkäymisiin ja näköalattomuuteen moldovalaiset ovat päätyneet hakkeroimaan oman kansalaisuutensa. Koska Moldova oli osa Romaniaa vuosina 1918-1939 ja 1941-1944, tuolloin eläneiden moldovalaisten jälkeläiset voivat saada myös EU-maa Romanian kansalaisuuden. Miljoona moldovalaisia on muuttanut maasta tämän hakkerointioperaation kautta.

Kävimme tänään tutustumassa Romanian valtion rahoittamaan televisiokanavaan täällä Chisinaussa. Kanavan julkilausuttu tavoite oli liittää Moldova Romaniaan ja palauttaa näin vanha yhteisen kielen suoma identtinen yhteys. Uutistoimittaja kysyi minulta "mitä pidät Moldovasta?" Sanoin, että minusta tuntuu kuin olisin keskellä kylmää sotaa, vaikka oikeasti olin joutunut osaksi Romanian valtion infovaikuttamiskampanjaa. Uutisjuttu tulee huomenna televisiosta.