Tänään Helsingin Musiikkitalossa on uusi viiniin ja taiteeseen keskittyvä tapahtuma nimeltään Feel Helsinki. Helsingin Sanomissa ilmestyi aamulla juttu tapahtuman perustajasta, Taideyliopiston hallituksen puheenjohtajasta ja Viini-lehden toimitusjohtajasta Heikki Lehtosesta. Lehtosen haastattelu on hyvä johdatus yliopistomaailman suhmurointiin ja kaikkeen siihen mikä meni pieleen vuoden 2010:n yliopistolakiuudistuksessa, jossa yliopistojen hallitukset avattiin yritysmaailman edustajille.
Feel Helsinki -tapahtuma vaikuttaa tosi hienolta. On viiniä, ruokaa, taidetta ja syvällisiä keskusteluja, vaikuttaa todella sivistyneeltä. Helsingin Sanomien haastattelussa Heikki Lehtonen leveilee kuinka ajatus viiniä ja taidetta yhdistävästä tapahtumasta tuli, kun hän pohti ystävänsä ja Viini-lehden perustajan Juha Berglundin kanssa kuinka viettää syntymäpäiviä. Oma kaupunkitapahtuma tuntui vähemmän "perinteiseltä".
Viini-lehti on Feel Helsinki -tapahtuman pääyhteistyökumppani ja käytännössä ohjelmavastuu on jaettu Viini-lehden ja Taideyliopiston kesken. Heikki Lehtonen sai siis käytännössä mobilisoitua johtamansa yliopiston markkinoimaan johtamaansa lehtiyhtiötä. Ja onnistuipa Lehtonen järjestämään itselleen ja kaverilleen vielä kivat synttärit.
Feel Helsinki ei ohjelmansa perusteella ole mikään Taideyliopiston opiskelijoiden festari, vaan vaikuttaa siltä että Taideyliopiston resurssit on vain otettu festivaalin käyttöön - ja samalla edistämään Viini-lehden markkinointia. Tämä ei ole mitään uutta rahoituspohjaa luovaa yritysyhteistyötä, vaan suoraa suhmurointia (tosi hyvä ja hauskankuuloinen sana muuten).
Miten Heikki Lehtonen on sitten päätynyt yrityselämästä Taideyliopiston hallituksen puheenjohtajaksi? Synttäreiltä tietenkin, hän Hesarin haastattelussa kertoo. Kolme vuotta sitten hän oli tavannut ystävänsä, yrittäjä Eero Heliövaaran synttäreillä Taideyliopiston silloisen hallituksen puheenjohtajan ja yritysjohtaja Karri Kaitueen, Lehtonen/Hesarin toimittaja kertoo. Alkaa valjeta minkä takia korkean profiilin synttärit ovat niin tärkeitä. Pitäisi varmaan itsekin alkaa taas järjestää synttäreitä, mutta enemmän kiinnostaisi tietää mitä Taideyliopiston valveutuneet opiskelijat ja henkilökunta ajattelevat hallituksensa puheenjohtajan biletyksestä. Synttärien kautta näköjään pääsee arvovaltaisiin, julkisiin luottamustehtäviin joiden avulla voi järjestää lisää synttäreitä omia liiketoimiaan edistämään.
Ehkäpä vielä enemmän, kuin näiden suhmurointien laatu, minua ärsyttää se tapa, se avoin ylpeys, jolla maamme tärkeimmän kulttuurilaitoksen hallituksen puheenjohtaja omaa valtaansa kuvaa: "Jos voi sanoa vähän yksinkertaistaen, että Aalto-yliopisto omistaa innovaatiot Suomessa, niin Taideyliopisto omistaa luovuuden. Meidän vastuulla on rakentaa luovuuden ilmapiiri Suomeen."
Sanoisin vähän yksinkertaistaen jotta tyhmempikin ymmärtää: on skandaali että minkään kulttuurilaitoksen johtaja voi olla näin pihalla. Mutta tällaisen sovinistisen yrittäjäaforismin jälkeen on helpompi ymmärtää miksi Heikki Lehtonen käyttää Taideyliopistoa kuin omaansa.
PS. Minuakin pyydettiin töihin Feel Helsinki -festivaaleille, mutta mahtavasta ohjelmasta huolimatta nyt tuntuu hyvältä etten päässyt.
